Mulla sattu olemaan tässä yks päivä vähän ylimäärästä aikaa, niin mä ajattelin, että voisin toteuttaa yhden proggiksen, mitä olen suunnitellut. Tämä on tällainen installaatio, se käsittelee varhaismurrosiän repiviä ristiriitaisia tunteita, ja turhautumista.
Omasta mielestä mä onnistuin aika hyvin, vaikka ehkä tuota superlonia olisi voinut repiä vielä hienommaksi. Mut mä opin työstää tätä matskuu aika hyvin. Ja mä sain sen just sopivasti valmiiks, ennenkuin kämppis tuli kotiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitti kommenteista!
Mä luen tän, kunhan herään päikkäreiltä.