Puppe jolla on enemmän elämiä kuin kissoilla...


Hola!

Makaan tässä tutussa puppekassissani taju kankaalla ilman munasarjoja. Paleltaa ja päässä pyörii.
-Mutta miten tänne päädyttiin?



Ensin voin huonosti. 
Ja sitten vielä huonommin. Ja sitten, jos mahdollista, olo huononi vielä. Juoksut olivat oli päättyneet. Makasin vaan ja tärisin. Kämppis tiesi, että nyt on jotain pahasti pielessä.





Sitten mentiin otille. Kohtutulehdushan sen oli. Lääkäri sanoi, että tässä on vaan yks vaihtoehto tai se on henki pois. Saatii  heti aika kohdunpoistoon seuraavalle päivälle.



Sain vahvat kipulääkkeet, se helpotti vähän oloa. Kämppis vaan ihmetteli, miks leikkausta piti odottaa päivä kivuissa.




Seuraava päivä:
Tässä viimeinen matkani, jossa mulla on vielä munasarjat. Kohti siis eläinlääkäriklinikkaa. Onneks mulla ei oo tässä vaiheessa mitään hajua minne olen joutumassa.



Ne nukutti mut mun puppekassiin. 
Vähän ajan päästäheräsin,  puppekassissa, mutta heräämössä. Kun heräsin, olin ihan pöhnässä ja soosissa enkä pysynyt pystyssä. Mutta kun yhtäkkiä kuulin mun kämppiksen puhuvat lääkärin kanssa toisessa päässä eläinlääkäriklinikkaa, sain supervoimia, ja säntäsin ulos puppekosassista, kohti kämppikseni ääntä! Mä en oo koskaan rakastanut mun kämppistä näin paljon!


Tässä mä toivun kotona. Mun puppekassista tuli mun turvasatama, siellä nukuin koko päivän.




-No, okei. Vielä seuraavankin päivän.

Kämppis bloggaa:
Moonan päästyä leikkauksesta lääkäri soitti j kysyi onko Moonalla tehty pennut keisarileikkausella aiemmin. Kerroi ettei oltu tehty pentuja. Lääkäri kertoi, että Moonalla on ollut kohtutukehdus parisen vuotta sitten, kohtu on tuolloin revennyt ja sen sisältö levinnyt tuolloin sisäelimiin. Tuo aika täsmäsi Moonan aiempien kipujen kanssa, jolloin juoksin lääkäristä lääkäriin etsimässä syytä Moonan kamaliin, mutta selittämättömiin kipuihin. Kumma kyllä, ultrauksista ja röntgeneistä huolimatta, lääkätit eivät tuolloin yhdistäneet kipuja kohtutulehdukseen. Joka kerta vaiva hoidettiin vain kipulääkkeillä ja antibiooteilla. Ei siis ihme miten Moona meni niin kipeäksi jokaisen juoksun jälkeen. Voin vaan kuvitella millaisissa kivuissa tuo eläin on ollut. Onneksi tuo vaiva on aiankin nyt saatu pois ikuisiksia ajoiksi.