Pastillirasia, joka koitui kalliiksi

Moona veteli vähän yli puolet pastilliaskista, eli n. 40grammaa 100% xylitolia.


Kämppis bloggaa: 

Moona löysi xylitol- pastillit ja söi ne.

Piilotettuna yöpöydän kirjojen taakse, mukamas varmaan paikkaan. Käytiin normaalisti tunnin lenkillä, ja leikittiin pallolla. Sitten löytyi revitty pahvinen Xylitol Dents paketti päiväpeiton rypyistä. Pastilleja ei löytynyt mistään, joten oli pakkoa uskoa, että loppusijoituspaikka on Moonan mahassa. Laskeskelin, että noin 40 grammaa xylitolia on pahimmassa tapauksessa kaikki rupsun mahassa. Moona ei vaikuttanut olevan ollenkaan moksistaan.

Soitto Viikon pieneläinpäivystykeen; ja pelko vahvistuu. Tuo määrä riittää vähintäänkin maksavaurioon, ellei myrkytykseen elopaino huomioonottaen. Lähdetään lähimpään päivystykseen, missä joudutaan odottamaan yli kaksi tuntia. Lopulta kun ollaan otilla, Moona saa piikin jotta oksennus alkaisi, mutta tuutista tulee kaikkea paitsi noita kirottuja pastilleja. Maksa-arvot ovat lievästi koholla, mutta se saattaa myös johtua juuri syödystä ruoasta, kun yritin  sekoittaa sokeria Moonan ruokaan.

Kun tultiin takaisin kotiin, kaikeksi onneksi löytyi pastillisia puklauskasoja pitkin karvamattoa... Se taisi olla Moonan onni. Muutaman päivän kulutta käydyssä maksakontrollissa selvisi, että maksa-arvot olivat laskeneet normaalille tasolle. Onneksi tästä selvittiin säikähdyksellä.

Otilla.



Moona bloggaa:

Aluks oli melko normi päivä, koisailin ja pökin vähän palloa...sitten sain vainun jostain ihanasta...se tuli makuuhuoneesta...kiipesin sängylle...haju tuli yöpöydältä...suuntasin sinne... näin vain kirjoja..sitten vähän kaivelin... ja kaivelin lisää... sitten näin sen rasian! Se tuoksui makeille marjoille! Tähtäsin rasiaan, kunnes se oli hampaissani... raatelin pakettia, kunnes kaikki nuo ihanat marjan makuiset pallerot vierivät pitkin sänkyä ja lattiiaa. Oli niin hauskaa etsiä  ja nuuskuttaa nuo kaikki vierivät pallerot kiinni. Ah, ihanan makuista.

Sitten...tuli huono olo. Kaikki nuo ihanan makuiset pallerot tulevat ulos...mikä sääli.

Kämppis tulee kotiin, ja lenkin ja leikkimisen jälkeen sille tulee joku outo paniikki. Sit me mennään johonkin autoon kiireellä, vähän jännää :) Sit mennään johonkin mestaan, missä oli muitakin koiria, tosi jännää :)

Me tavattiin sellasta tätiä, se anto herkku-pateeta. Ihanan makuista! Sit sen jälkeen tuli outo olo....kaikki tuli ulos, taas. Sit multa otettiin jotain verikokeita, mut meikäl on onneks korkee kipukynnys, nou hätä.

Olipa jännä ja kummallinen päivä! Saispa lisää noita hyviä, marjanmakuisia pastilleja.


Yöinstallaatio






Yks mun rakkaimmista harrastuksista, mitä mä en vielä ole jakanut teidän kanssanne, on yöaikaan tehtävät installaatiot. Niitä tehdään öisin, kun sillon sattuu olemaan kivasti aikaa, eikä kukaan tule ikävästi keskeyttämään kesken flown. Mä tykkään valvoo öisin, oon yöeläin.

Mun lempielementtejä on vessaharja ja bikinit, niitä mä käytän usein. Mä haen usein myös kenkiä eteisestä ja rahaan repun kaapista, - mä oon hyvä avaamaan kaapin ovia.  Mut se reppu on jo aika koluttu, mä oon jo pureksinut siitä irti kaikki muoviset osat, mitä voi vähänkin pureskella, ei ole enää mitään mitä pureskella. Lisäksi nahkainen vyö on ihana, mä olen järsinyt sitä sentti sentiltä, ja nyt se mahtuu kämppiksellä enää ensimmäiseen reikään. Sit mä saan sen vermaan kokonaan, kun se ei enää mahdu sille.

Mut vaikka mun kämppis on taiteen ystävä, näitä se ei tajuu. Se on joskus jopa sättinyt mua näistä, pöyristyttävää. Pfff.... helmiä sioille.

Snfff... tästä olis näköjään voinut vielä työstää tätä vessaharjaa.  Olinpas huolimaton. 

Veneessä


Jahas... taas ollaan autossa. Ja menosuunnasta päätellen...ei kai vaan taas..


...veneeseen.

 Voi vee.Nyt ollaan kyllä isompien voimien armoilla, tää veneharrastus ei lopu kai koskaan.
Tää on kyllä isompi vene kuin viimeks...no eniveis, en pidä tästä.


Katsoaa nyt mua! Näytänkö edelleenkään laivakoiralta?



Olen maailman surkein puppe, aion mököttää tässä koko matkan, tullen ja mennen.


(muminaa ja rupinaa)